torstai 9. huhtikuuta 2009

Laiva on lastattu timanteilla

Olen jo useamman vuoden ajan pyytänyt miestäni ostamaan minulle kunnollisen timanttisormuksen. Menimme naimisiin opiskeluaikana, joten vaikka vihkisormukseni on kaunis, timanteilla en todellakaan voi kehuskella. Joskus sormuksesta oli lupauskin. Se oli sellainen, että sen olisi voinut heti tietää kaatuvan omaan mahdottomuuteensa. Mies nimittäin sanoi, että muuton jälkeen voisi ostaa loppurahoilla minulle toivomani sormuksen. Ei siitä muutosta tietenkään jäänyt minkäänlaista "loppurahaa." Ei ainakaan sellaista, jota olisi ollut järkevä mennä tuhlaamaan.

Joitakin aikoja sitten marketin alekorissa oli Blood Diamond-DVD tarjouksessa. Se oli niin kamala, että peruin sormuspyyntöni. Mies myotäili tyytyväisenä.

Se filmi oli tietysti Hollywoodia. Mutta voisi varmasti olla osittain tosielämääkin. Antwerpen esimerkiksi on maailmanlaajuisesti merkittävä timanttikaupan keskus. Siellä suurin osa bisneksestä on nykyään intialaisten käsissä. Joskus sielläkin markkinoilla liikkuu ihan oikeita veritimantteja, jotka on saatu myytäväksi väkivaltaisin keinoin.

Joitakin vuosia sitten Antwerpenissa asuessamme naapurustossamme asui rikkaita intialaisia. Poliisi teki kotietsinnän erään rikkaan timanttikauppiasnaapurin taloon rikosepäilyn takia juuri sellaisen timantin vuoksi. Mies väitti olevansa syytön, mutta kuoli poliisien jalkoihin eteisessään.

Eli kyllä niitä on todellisessakin elämässä. Jos mielesi tekee timantteja, niin katso se filmi. Vapaudut turhista toiveistasi heti. Teet taatusti, kuten minäkin - perut toiveesi ja pyörittelet vanhoja sormuksiasi tyytyväisen näköisenä. Ja miehesi myhäilee tyytyväisenä, koska rahoille on parempaakin käyttöä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti