sunnuntai 3. tammikuuta 2016

See life


Sea life, see life, aika näppärä sanaleikki (hah), mutta näistä ihmeellisen inhottavista rantaolioista tuli mieleen, että elämääkään ei aina näe kunnolla. Joskus näkee ison näkymän ja yksityiskohdat jäävät sen varjoon. Joskus taas näkee niin paljon yksityiskohtia, että kokonaisuuden hahmottaminen vaikeutuu. Ei kumpaankaan ongelmaan taida auttaa muu kuin, että vain yksinkertaisesti pysähtyy hetkeksi ja zoomailee tilannetta ihan rauhassa hetken aikaa. Vuodenvaihde ja kesäloma ovat mulle ainakin molemmat sellaisia zoomailuaikoja, kun mietin kokonaisuutta ja sen palasia, ja yritän järkkäillä niitä mielessäni sekä oikeille paikoilleen, että myös sopiviin mittasuhteisiin. 

Useinhan se menee niin, että jokin elämän alue (työ, perhe, opiskelu tai mikä tahansa muu projekti) vaatii jossakin kohtaa tavallista enemmän panostusta, mutta jos ei sitä pidemmän päälle saa vaakakupissa sopivaan kohtaan, niin se saattaa alkaa kuormittaa, tai ainakin nakertamaan muita osa-alueita. Kun tilanne on meneillään kannattaa tietysti käyttää kaikki, mitä tarvitaan sen työstämiseen, mutta sitten kun juttu kehittyy, niin jossain kohtaa pitää katsoa kauemmaksi, zoomata pikkujutut sopiviin mittasuhteisiin ja palata taas takaisin tasapainoisempaan suuntaan. Sellaiset harkintatauot auttavat elämään tietoisemmin ja tekemään selkeämpiä arkisia päätöksiä.

----

From sea life to see life, a silly little word play to start with. These tiny ugly sea beings that one notices only by a closer look made me think that sometimes it is difficult to see life, too. I mean that sometimes one sees a big picture while some little elements treathen to get lost. Other times one gets so busy with the details that one might be in danger of losing the overview. Both problems can be solved only by pausing for a moment and zooming the situation precisely again in order to get things better sorted. For me the end of the year and summer holidays are both periods I use for considering the variety of elements and their balance in my life. I'm thinking about the big picture and consider different elements of it, first each separately then all together. I attempt, on one hand, to organize the big picture so that each element finds a proper place, and on the other hand, I also try to establish a proper perspective for each in order to fit everything harmoniously in.

It's important to have such pausing moments once in a while in order to live an intentional life. It frequently happens that some aspect (perhaps work, family, studies or another project) requires for a time more investment than what is usual. That's fine and it's good to stay flexible in order to be able to react to changing situations, but once those acute demands are overcome it's important to find back to the balance for a long run. At that point attempting to gain a view of one's bigger picture and zooming all little elements into the right perspective is really helpful. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti