Rainbows in my socks

Tämän talven nuorisomuoti aiheutti minulle useamman vilunväristyksen: takki auki ja nilkat paljaana...  Jouduin useamman kerran muistuttamaan itseäni, että mekään ei jossakin vaiheessa yläasteella ei voitu millään käyttää talvella pipoa. (Eikä aina aamuisin ehtinyt hiuksia kuivaamaan, joten useammin kuin kerran tukka jäätyä kovettui päähän koulumatkalla...) Se oli niillä leveysasteilla yhtä kylmä (ja typerä, sanoo aikuinen minäni) juttu kuin täällä tuo takki auki ja nilkat paljaana - teinityyli. 

Mutta nyt kevään koitettua, kun aikuinenkin jo pystyy kulkemaan nilkat paljaana, otin käyttöön nämä sateenkaarivillatossut, jotka ystäväni lähetti minulle talvella. Varpaat pysyy lämpimänä laattalattiasta huolimatta, mutta ulkonäkö ei ole yhtään talvinen. En tiedä miten, mutta tuo ystävä onnistuu aina saamaan kaikesta neulomastaan tismalleen sopivan kokoista. Koskaan ei ole sukat olleet vielä liian tiukat, eikä koskaan liian löysät! Niin kuin nyt nämäkin. Ihan täydelliset jalkaan!

----

The current teeny fashion made me shiver couple of times during this winter. Whatever the weather the coat must be open and ankles seen... I had to remind myself several times, that at some point during the secondary school we "could not" wear any hats during the winter. Sometimes there was not enough time to blow dry hair properly after showering in the morning. When arriving at school, the wet hair had got frozen stiff... I think in those nordic winter temperatures it probably was comparable (stupidity, adds the adult me) to the teeny style here in the central European winter weather. 

Anyway, now that warmer temperatures have come to stay, I began using these short rainbow wool socks I got from a friend some time ago. They keep my toes warm without looking too wintery. One thing that makes me always wonder is how this friend of mine can manage to always knit everything so that it fits perfectly. All socks she has given me has always been exactly right size! Like these rainbow ones, too. Such a perfecct fit!